Ostoskorissa Sipulit

Kaikki kuvat lainattu googlesta !

Ikivanhana viljelykasvina tunnettua sipulia pidetään myös tärkeänä lääkekasvina. Niiden sisältämien flavonoidien ja vitamiinien takia ne kuuluvatkin monen suomalaisen rohdoksi flunssan karkoittamiseen.

Sipulikasvien voimakas maku ja tuoksu johtuvat rikkiyhdisteitä sisältävistä aromaattisista öljyistä. Näiden takia sipulit saavat meidät ''itkemään''. Sipulien kypsentäminen vähentää happoisuutta, miedontaa makua ja vähentää myös joillakin esiintyviä vatsavaivoja. Sipulikasvien suku on laaja ja maku vaihtelee lajikkeittain. Lajeja löytyy aina pienistä hillosipuleista suuriin jättisipuleihin. Sipulit ovat monipuolinen raaka-aine ja mauste, jotka antavat ruoalle niille ominaisen maun ja tuoksun.

Keltasipuli

Tavallisin Suomessa käytetty ja viljelty sipuli on keltasipuli eli ruokasipuli eli kepasipuli. Sitä löytyy kahta tyyppiä, litteänpyöreää ja pyöreää. Se on yleissipuli, jota käytetään usein kun resepteissä mainitaan sipuli. Se säilyy hyvin kuivattuna ja varastoinnin kestävänä samoin kuin punasipuli. Kesällä kelta- ja punasipulia myydään varsineen nippuina, jolloin niistä voidaan käyttää myös vihreä varsiosa.

Punasipuli

Punasipulin maku on keltasipulia hieman voimakkaampi ja kirpeämpi. Sen kauniin värinsä puolesta se sopii koristeeksi esim. voileiville, sillisäilykkeille ja salaatteihin, mutta käy myös monenlaiseen ruoanlaittoon. Kypsentäessä punasipulin väri haalenee ja saattaa myös värjätä ruoan.

Purjo

Purjo poikkeaa muista sipuleista, koska se ei muodosta lainkaan maanalaista versoa. Purjo kasvattaa pitkän lehtitupen, josta voidaan käyttää sekä valkoinen että vihreä osa. Purjon maku on sipuleista miedoin. Se sopii erityisesti monen liemen ja keiton maustamiseen, mutta käy myös sellaisenaan, keitettynä ja kuorrutettuna. Purjosipuli on syytä huuhdella huolella, koska lehtityviin jää usein multaa ja hiekkaa.

Valkosipuli

Valkosipuli eli kynsilaukka on yksi vanhimpia viljelyskasveja maailmassa. Sitä ollaan viljelty jo yli 5 tuhatta vuotta. Valkosipuli on myös sipuleista voimakkaimman makuinen ja tuoksuinen. Valkosipuli koostuu pikkusipuleista eli kynsistä, jota ympäröi yhteinen ohut kuori. Yksikin kynsi antaa ruoalle jo hienostuneen makeahkon maun, mutta todelliset valkosipulinystävät lisäävät koko sipulin. Valkosipuli tunnetaan myös erityisesti rohtona sen luonnon antibiootteja sisältävien aineiden vuoksi. 

Salottisipuli

Salottisipuli kasvaa ryppäinä, joka muodostuu pienistä epäsäännöllisen muotoisista sipuleista. Punaruskean ja pitkulaisen salottisipulin maku on hienostunut ja se käy erityisesti liemien ja kastikkeiden maustamiseen ja pataruokiin. Se säilyy myös erittäin hyvin kuivattuna.

Jättisipuli & Ruohosipuli

Jättisipuli eli salaattisipuli on iso kokoinen ja se voikin kasvaa jopa yli kilon painoiseksi. Sen maku on mieto ja herkullinen. Se sopii toisen nimensä puolesta erityisen hyvin raakana käytettäväksi salaatteihin. Se on myös helppo käyttöinen, koska sitä ei tarvitse kuoria.

Ruohosipulia myydään kaupoissa ympäri vuoden ruukuissa kasvatettuina. Siitä syödään sen tillimäisen lehdet. Ruohosipulin maku on mieto ja se käy koristeeksi ja mausteeksi mm. salaatteihin ja keittoihin.

Tieto peräisin: Yhteishyvä Ruoka 10/05 -lehti.